Kirjanpitoaineisto

Jokaisesta yritystoiminnan taloudellisesta tapahtumasta tarvitaan tosite. Taloudellisia tapahtumia voivat olla esim. myynti-, osto- ja rahoitustapahtumat. Tosite varmentaa tapahtuman ja sen tulee olla, aina kun mahdollista, ulkopuolisen tahon, kuten pankin tai myyjän antama. Kaikista liiketoiminnan tositteista muodostuu kirjanpito-aineisto.

Kirjanpitoaineistoon sisältyy yleensä seuraavat liiketoiminnan tositteet:

• Tiliote
• Myyntitositteet (esim. myyntilaskut, kassaraportti, myyntipäiväkirja)
• Ostotositteet (esim. ostolaskut, ostokuitit)
• Muut tositteet (esim. vuokrasopimus, verottajalta tulleet asiakirjat, takaustodistus)

Kirjanpitoaineiston toimitus:

Kaikki aineisto toimitetaan lähtökohtaisesti kuukausihintaamme sisältyvällä Lemonaid-ohjelmistolla, joka sisältää mobiilin kuittientoimitussovelluksen ja web-pohjaisen laskutusohjelman.

Tiliote:

Tiliotteen haemme suoraan pankista, joten sitä ei normaalisti tarvitse toimittaa lainkaan. Mikäli tiliotetta ei saada suoraan pankista, tiliotteen voi lisätä suoraan Lemonaidiin.

Myyntitositteet:

Myyntilaskuja ei tarvitse erikseen toimittaa kun laskujen tekemiseen käytetään Lemonaidia. Muut myyntitositteet, kuten myyntiraportit lisätään Lemonaidiin.

Ostotositteet:

Ostokuitit ja -laskut kuvataan Lemonaidiin sitä mukaa kun niitä syntyy (eli aina maksun yhteydessä). Näin kuitteja ei tarvitse säilyttää eikä kuukausittain erikseen toimittaa.

Kaikki aineisto tulee toimittaa kerran kuukaudessa mahdollisimman pian joka kuukauden päätyttyä. Takaraja aineiston toimitukselle on viikko kunkin kuukauden päättymisestä. Jos aineisto on myöhässä, emme välttämättä ehdi tekemään kirjanpitoa ja jättämään arvonlisäveroilmoitusta ajallaan.

Tositteiden vaatimukset ja merkinnät:

1. Toimitettavien tositteiden tulee liittyä yritystoimintaan. Asiakas on itse vastuussa tositteiden oikeellisuudesta ja aiheellisuudesta.
2. Jos ostokuitista ei selkeästi käy ilmi mihin tarkoitukseen tuote tai palvelu on ostettu, on osto hyvä perustella. Tämän voi tehdä kirjoittamalla lisätietoihin tuotteen tai palvelun käyttötarkoituksen. Esim. jos parturikampaaja ostaa autonrenkaan kampaamoonsa sisustuselementiksi, on kuittiin hyvä kirjoittaa vaikkapa "sisustus".
3. Tositteissa täytyy olla arvonlisävero eriteltynä, jotta arvonlisävero voidaan vähentää verotuksessa. Näin ollen esim. maksumuistututus ei yksinään käy tostitteesta vaan sen lisäksi tarvitaan aina alkuperäinen lasku.

Yrittäjän velvollisuudet

Arvonlisävero

Arvonlisävero lisätään myytävän tavaran tai palvelun hintaan ja veloitetaan asiakkaalta. Myyntien arvonlisäverosta vähennetään ostoihin sisältyvä arvonlisävero ja erotus tilitetään Verottajalle. Me laskemme maksettavan arvonlisäveron, teemme tarvittavat ilmoitukset ja ilmoitamme sinulle maksettavan veron määrän sekä eräpäivän. Arvonlisäveron ilmoitusjakso voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai vuosi.

Arvonlisäverovelvolliseksi on rekisteröidyttävä, mikäli tilikauden liikevaihto ylittää 15 000 euroa. Arvonlisäverosta voi saada alarajahuojennusta, mikäli yrityksen arvonlisäveron alainen liikevaihto on alle 30 000 euroa.

Ennakkovero

Yritys maksaa veroa elinkeinotoimintansa tuloksesta. Verot maksetaan ennakkoverona tilikauden aikana ja maksettavan veron määrä perustuu Verottajalle ilmoitettuun arvioon tilikauden tuloksesta. Tilikauden päätyttyä lasketaan maksettiinko ennakkoveroja liian vähän tai liian paljon. Jos ennakkoveroja on maksettu liian vähän, maksetaan puuttuva osa jälkikäteen. Mikäli ennakkoveroa on maksettu liikaa, maksetaan ylimääräinen vero veronpalautuksena. Seuraavilla tilikausilla ennakkoveron määrä määräytyy edellisen tilikauden tuloksen pohjalta.

TMI, AY, KY

Yrityksen verotettava tulos muodostuu kaikista tilikauden myynneistä vähennettynä vähennyskelpoisilla kuluilla. On tärkeää huomata, että rahan nostaminen itselleen yrityksen tililtä ei ole kulu eikä siten vaikuta yrityksen tulokseen. Yrityksen verotettava tulos otetaan mukaan henkilökohtaiseen verolaskentaasi ja lopulliseen verotuksen määrään vaikuttaa näin ollen verovuoden muut ansiotulosi sekä kaikki mahdolliset tuloverotuksen vähennyksesi. Verotukseen vaikuttaa siis moni asia, mistä meillä ei välttämättä ole tietoa, joten ennakoiden määrää ja tuloksen kehittymistä kannattaa seurata myös itse. Lähetämme kirjanpidon yhteydessä tuloslaskelman, josta voi seurata onko tuloskehitys ollut ennakkoveron mukainen.

OY & OSK

Osakeyhtiö ja osuuskunta ovat itsenäisiä verovelvollisia, joiden saamasta tulosta maksetaan yhteisöveroa. Verotettava tulo saadaan, kun vähennetään veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset kulut. Osakeyhtiön ja osuuskunnan yhteisöveroprosentti on 20%. Yhtiön tulos tai verot eivät vaikuta osakkaan verotukseen. Mikäli tilikaudelta on maksettu liian vähän ennakkoveroja, puuttuva osa maksetaan jäännösverona lopullisen verotuksen yhteydessä. Puuttuva osa voidaan maksaa jo aiemmin hakemalla lisäennakkona, jolloin jäännösverolle laskettavan koron määrä on pienempi. Lisäennakkoa voidaan maksaa kokonaan ilman viivästyskorkoa kuukauden ajan verovuoden päättymisestä.

YEL-vakuutus

Yrittäjä on velvollinen hoitamaan ja maksamaan itse eläkevakuutusmaksunsa. Yrittäjän eläkevakuutus on pakollinen, mikäli työtulosi ylittää vuosittain määritellyn rajan. Vakuutusmaksun määrä perustuu ilmoitettuun työtuloon. Työtulo määritellään sen mukaan, mitä vastaavasta työstä maksettaisiin ulkopuoliselle henkilölle. Käytännössä yrittäjä siis itse arvioi YEL-maksun määrän. YEL-vakuutus pitää ottaa kuuden kuukauden kuluessatoiminnan aloittamisesta ja sen saa samoilla ehdoilla ja hinnoilla kaikista eläkevakuutusyhtiöistä.

Vähennyskelpoiset kulut

Lähtökohtaisesti kaikki yrityksen toiminnasta syntyneet kulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Aina kuitenkaan kulujen vähennyskelpoisuus ei ole aivan yksiselitteistä.

EDUSTUSKULUT

Edustus-, neuvottelu-, markkinointi- vai virkistyskulua?

Yrityksen tarjoamat ravintolatarjoilut, liikelahjat ja muunlainen huomaavaisuus voidaan usein katsoa liiketoiminnan kuluksi. Nämä kulut jaetaan pääsääntöisesti huomaavaisuuden kohteen perusteella edustus-, neuvottelu-, markkinointi- tai virkistyskuluiksi. Jos vieraanvaraisuus suuntautuu yhtiön ulkopuolelle, kyseessä on joko edustuskulu tai markkinointikulu. Jos vieraanvaraisuus suuntautuu yhtiön sisälle, esim. osakkaisiin tai työntekijöihin, on kyseessä joko neuvottelukulu tai virkistyskulu. Näiden kulujen jako on usein hieman tulkinnanvaraista, mutta alta löydät jaottelun pääpiirteissään.

YHTIÖN SISÄLLE SUUNNATTU VIERAANVARAISUUS

Neuvottelukulut:

Lähtökohtaisesti kaikki menot, jotka aiheutuvat yhtiön sisäisistä palavereista tai yhtiön hallintoelinten kokouksista katsotaan neuvottelukuluiksi. Neuvottelukuluksi katsotaan pääsääntöisesti myös tilintarkastajan, kirjanpitäjän tai muun asiantuntijan kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä syntyneet menot.

Neuvottelukuluista saa vähentää arvonlisäveron ja ne ovat kokonaan vähennyskelpoisia tuloverotuksessa.

Neuvottelukuluihin voidaan lukea vain vähäisestä tavanomaisesta tarjoilusta johtuneita kuluja.

Virkistysmenot: Henkilökunnan virkistysmenoihin luetaan esim. yhtiön pikkujouluista tai liikuntapäivästä syntyneet kulut. Tapahtuman täytyyolla avoin koko yritykselle, osastolle tai muulle yksikölle ja sen täytyy tapahtua työnantajan määräämänä ajankohtana. Virkistysmenoiksi katsotaan vain yhtiön työntekijöille järjestetystä aktiviteetista koituneet kulut. Näin ollen liikkeen- tai ammatinharjoittajalla (toiminimi) ei voi olla virkistysmenoja, ellei hänellä ole palkollisia työntekijöitä.

Edustuskulut:

Edustuskulut kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, kuten asiakkaisiin tai liiketuttaviin. Edustusmenoina pidetään näihin tahoihin kohdistuvasta vieraanvaraisuudesta tai muusta huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja. Edustamisella pyritään uusien liikesuhteiden luomiseen, entisten parantamiseen tai muutoin liiketoiminnan edistämiseen.

Edustuskuluista ei saa vähentää arvonlisäveroa ja niistä vain puolet on vähennyskelpoista kulua tuloverotuksessa.

Markkinointikulut:

Markkinointikulut kohdistuvat myös yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, mutta niiden kohderyhmää ei olla rajattu edustuskulujen tapaan. Markkinointikuluiksi katsotaan esim. avoimien asiakastilaisuuksien tarjoilu- ja järjestämiskustannukset. Tilaisuuden tarkoituksena on yrityksen tai sen tuotteiden tunnettavuuden parantaminen ja sen täytyy olla kaikille potentiaalisille asiakkaille avoin.

Laajalle kohderyhmälle annettavat lahjat katsotaan markkinointikuluiksi. Esimerkiksi kaikille asiakkaille tai asiakasryhmälle annettava pieni joululahja olisi markkinointikulua. Sen sijaan yksittäiselle asiakkaalle valittu ja annettu lahja katsotaan edustuskuluksi.

Vaikeasti jaoteltavat kulut:

Jos vieraanvaraisuudesta syntynyttä kulua ei selkeästi pysty jaottelemaan yllä oleviin luokkiin tai on kulu hyvin tulkinnanvarainen, katsotaan se useimmiten edustuskuluksi.

KULUJEN JAOTTELU

YHTIÖN ULKOPUOLELLE SUUNTAUTUVA KULU:

YHTIÖN SISÄLLE SUUNTAUTUVA KULU:

Auto

Toiminimi, kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö

Kuuluuko auto yrityksen vai omiin nimiin?

Auto, jonka ajoista yli puolet liittyvät elinkeinotoimintaan kuuluu yrityksen nimiin. Tällöin yrityksen kirjanpitoon kirjataan kaikki auton kulut, kuten polttoaineet, huollot ja lisävarusteet. Tilikauden lopussa kirjatuista auton kuluista vähennetään ajopäiväkirjan perusteella mahdollisten yksityisajojen osuus.

Jos auton ajoista alle puolet liittyvät elinkeinotoimintaan, kuuluu se yksityishenkilön nimiin. Ajopäiväkirjan perusteella yritys voi vähentää kilometrikorvauksia tai sen perusteella voidaan siirtää osa auton kuluista yrityksen maksettavaksi.

Auto ja arvonlisävero

Henkilöautosta ja siihen liittyvistä kuluista saa vähentää arvonlisäveron vain jos auto on 100% yrityksen käytössä. Jos autolla tehdään vähänkin yksityisajoja arvonlisäverovähennysoikeus menetetään kokonaan. Poikkeuksena on henkilöauto, joka on hankittu myytäväksi, vuokrattavaksi tai käytettäväksi taksina tai autokouluautona. Tällöin arvonlisäveron saa vähentää siltä osin kuin auto on yrityksen käytössä.

Verottaja on erittäin tarkka henkilöauton arvonlisäveron vähennysoikeudesta. Jotta yrityksen henkilöauton arvonlisävero on voitu vähentää on verottaja jopa vaatinut, että yrittäjällä on ollut oma auto yksityisajoja varten.

Paketti- tai kuorma-autosta ja siihen liittyvistä kuluista saa vähentää arvonlisäveron siltä osin kuin auto on yrityksen käytössä. Niillä voi siis ajaa yksityisajoja ja silti vähentää autokulujen arvonlisäveron, mutta vain yritystoiminnan ajojen osalta.

Ajopäiväkirja

Ajopäiväkirjaa kannattaa aina pitää kun autoa käytetään yritystoiminnassa. Ajopäiväkirjalla eritellään liiketoiminnan ajot yksityisistä. Erittelyn voi tehdä myös ”muulla luotettavalla selvityksellä”, mutta ajopäiväkirja on selkein ja varmin sekä verottajan varmasti hyväksymä tapa.

Ajopäiväkirjasta tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

Elinkeinotoiminnan ajojen osalta:

• ajon alkamis- ja päättymisajankohta
• ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti
• matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä
• matkan pituus
• ajon tarkoitus
• auton käyttäjä

Yksityisajojen osalta:

• matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä
• matkan pituus

Ajopäiväkirjan tulee olla tekijänsä allekirjoittama.

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehet voivat halutessaan käyttää myös autoetua, josta lisää alla.

OSAKEYHTIÖ

Kuuluuko auto yrityksen vai omiin nimiin?

Osakeyhtiön omistaja voi laittaa auton yrityksensä nimiin tai omiin nimiin riippumatta yksityis- ja yritysajojen suhteesta. Jos auto laitetaan omiin nimiin ja sitä käytetään yritystoiminnan ajoihin saa auton omistaja yritysajoista kilometrikorvauksia.

Jos auto laitetaan yrityksen nimiin ja sitä käytetään myös yksityisajoihin tulee auton käyttäjälle autoetu, joka rasittaa hänen verotustaan. Lisää autoedusta kohdassa työsuhde-edut. Kun auto on yrityksen nimissä ja auton käyttäjällä verotuksessa autoetu, voidaan autoon liittyvät menot laittaa yrityksen kuluksi.

Auto ja arvonlisävero

Osakeyhtiön autoihin pätee sama alennettu arvonlisäveron vähennysoikeus kuin toiminimen, kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön autoihin. Jos henkilöautolla ajetaan vähänkin yksityisajoja arvonlisäveroa ei saa vähentää. Paketti- ja kuorma-autoista saa vähentää arvonlisäveron siltä osin kuin se on ollut liiketoiminnan käytössä.

PÄIVÄRAHA

Päiväraha on työmatkan vuoksi lisääntyneistä elantokustannuksista syntyvä verovapaa korvaus työntekijälle. Päivärahaan on oikeus, jos matkakohde on yli 15 km päässä ja työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Ulkomaan päivärahat on määritelty erikseen maakohtaisesti.

Tmi, Ay, Ky

Toiminimiyrittäjän on mahdollista saada verotuksessa työmatkoista lisävähennystä päivärahojen muodossa. Päivärahat ilmoitetaan veroilmoituksella ja ne vähentävät verotettavaa tulosta. Päivärahoja ei siis makseta samalla tavalla kuin työntekijälle. Tiedot päivärahoista tulisi ilmoittaa meille heti tilikauden päätyttyä ennen veroilmoituksen tekemistä.

Oy ja Osk

Työntekijöille voidaan maksaa päivärahoja verottomasti. Päivärahasta ei siis pidätetä ennakonpidätystä tai makseta muita työnantajasuorituksia. Siitä huolimatta tiedot tulee ilmoittaa tulorekisteriin, minkä vuoksi tarvitsemme tiedon maksetuista päivärahoista ennen niiden maksamista.

TYÖHUONEVÄHENNYS

Tmi

Jos työtä tehdään kotoa käsin, voidaan tulonhankkimiskuluna vähentää työhuonevähennys. Jos asunnosta on selkeästi jokin tietty osio liiketoiminnan käytössä, voidaan työhuonevähennys laskea todellisten kulujen mukaan suhteessa liiketoiminnan käytössä olevaan pinta-alaan. Työhuonevähennys tulee ilmoittaa meille ennen veroilmoituksen tekemistä.

Oy

Työntekijä voi tehdä työhuonevähennyksen henkilökohtaisella veroilmoituksella. Osakkaan on myös mahdollista vuokrata osaa omasta kodistaan yritykselle.